Kuvataiteen aineenopettajavuoden opetusharjoittelusta perusta elinikäiselle oppimiselle

Snellman-korkeakoulun opetusharjoittelukouluja ovat kaikki Suomen steinerkoulut. Vuosittain viidennen vuoden kuvataiteen aineenopettajaopiskelijat menevät harjoittelukouluun niin Helsingin seudulle kuin Kehä III:n ulkopuolelle – aina Ouluun asti. Opetusharjoittelusta ammentavat omaan työhönsä niin harjoittelija kuin ohjaava opettajakin.

Yhteisen reflektoinnin tärkeys korostuu vuorovaikutuksessa harjoittelijan kanssa. Kun tietoa rakennetaan yhdessä ja opitaan pohtimaan yhdessä, siinä rohkaistuu tarkastelemaan ja huomioimaan asioita monesta eri näkökulmasta, ymmärtämään erilaisia kokemuksia ja peilaamaan omaa ajatteluaan, pohtii Oulun steinerkoulun luokanopettaja ja kuvataiteen opettaja Tarja Eteläinen.

Viidennen vuoden harjoittelujakso on opiskelijalle erityisen mieleenpainuva siksi, että harjoittelunsa aikana opiskelijat toteuttavat päättötutkielmaansa kuuluvan toiminnallisen osuuden. Aiheet vaihtelevat paljon. Opiskelijat tutkivat muun muassa sitä, miten taideteoksen nimeäminen vaikuttaa teoksesta saatuun kokemukseen, millä tavalla kosketusaistin tietoinen käyttö korostuu luovassa työssä tai vaikkapa mitä voisi tarkoittaa restoratiivinen kuvataiteen aineenopetus.

Opiskelijat ovat havainnoineet kuvataiteen tunteja steinerlukioissa, tehneet kyselyjä lukio-opiskelijoille ja haastatelleet kokeneita aineenopettajia. He ovat pitäneet omaan tutkimusaiheeseensa liittyviä kuvataidetunteja ja keränneet materiaalia analysointia varten. Harjoittelun ohjaaja antaa pedagogisia näkökulmia myös tutkielman tekemiseen. Siinä samassa harjoittelijan ja ohjaajan välille syntyy keskustelua teorian ja käytännön yhteensovittamisesta.

Miten ohjatun opetusharjoittelun ohjaaja kokee harjoittelun, mitä yhteistyö harjoittelijan kanssa antaa? Tarja Eteläinen kertoo itsekin uudistuvansa harjoittelijan kanssa käytyjen keskustelujen myötä:

Näin harjoittelun jälkeen kun tarkastelee omaa oloaan, on kokemus, että olisi itse uudistunut. Pitkän linjan opettajana sitä väistämättä välillä turtuu omiin tapoihin ja opettamisen käytäntöön. Harjoittelijan kanssa yhdessä toimiminen antoikin tuoreen näkemyksen opetettavaan aineeseen. Esimerkiksi jokin oma idea muuntuu kanssakäymisessä harjoittelijan kanssa ja ikään kuin uudistuu, kun harjoittelija tarkastelee sitä tuoreesti ja uusista näkökulmista.

Kanssakäymisessä harjoittelijan kanssa myös havahtuu näkemään taas uudelleen, minkä aarteen keskellä sitä elääkään luokassa ja opetustyössä. Harjoittelijan tuore kiinnostus pedagogiikkaa kohtaan saa ohjaajan myös kaivamaan käsitteellistä näkökulmaa toiminnan perusteisiin ja itsekin yllättyy, mitä kaikkea hyvässä ohjauskeskustelussa ja opiskelijan kysymysten kautta syntyy.

Entä ohjaajan ja opiskelijan välinen suhde?

Kohtaaminen opiskelijan kanssa muodostuu todella arvokkaaksi, jos välille syntyy luottamusta ja avoimuutta, kertoo Tarja Eteläinen. Voisiko se muulla lailla ollakaan, pohtii Eteläisen ohjauksessa ollut opiskelija Katja Suvilehto, ei suhdetta voi rakentua, jos ei kykene avoimuuteen, vasta silloin asiat kehittyvät eteenpäin, molemmilla, ohjaajalla ja opetusharjoittelijalla!

Opetusharjoittelun purkuun käytetään kokonainen viikko. Helmioivalluksia syntyy, kun yhdessä keskustellaan asioista, joita harjoittelun aikana oppi, mitä oppimiaan taitoja opiskelija voi viedä mukanaan tuleviin elämäntilanteisiin ja mitä asioita haluaa itsessään kehittää. Tutkimusaineiston analysoinnin yhteinen aloitus kirjoitustyöpajassa puolestaan varmistaa sen, että kukaan ei jää yksin aineistonsa kanssa. Teemoittelun pääperiaatteet ovat samat, olipa kyseessä litteroitu haastattelu tai nippu lukiolaisten palautekirjoitelmia harjoittelijalle.

Opiskelijat heittäytyvät dialogiin tottumuksesta ja innolla. Kukaan ei ujostele kertoa epäonnistumisiaan, ja niille uskalletaan jopa nauraa. Onnistumisen kokemuksia ilmaistaan yhtä paljon kuin haasteitakin. Erityisen ilahduttavia ovat tilanteet, joissa harjoittelija on osannut toimia opetustilanteessa yksilöä kannustavasti ja lukiolaisten taitoja riittävästi haastaen. Harjoittelijan pitää myös saada kokea, että hän pääsee toteuttamaan ”uusia ” juttuja, kertoo Tarja Eteläinen.

Kuvataiteen opiskelijat pohtivat harjoittelun aikaansaamia muutoksia omassa ajattelussaan. Aineenhallinnan kehittymisen lisäksi viidentoista viikon aikana opiskelijat ovat oppineet näkemään asioiden oikeita mittasuhteita; ymmärtämään,  miten tärkeää opettajan on huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja ylläpitämään positiivista elämänasennetta. Opiskelijat ovat oppineet luottamaan omaan osaamiseensa ja kohtaamaan uudet tilanteet rohkeasti ja pelottomasti, he ovat kehittäneet tilannetajuaan. He ovat oppineet näkemään, että jokaisen murrosikäisen nuoren kuoren alla on ydinminä, joka haluaa tulla nähdyksi ja kuulluksi.

Mukaan opetusharjoittelusta on tarttunut johdonmukaisuutta, opetuksen valmistelun rutiineja ja avoimuutta uusia tilanteita kohtaan. “Juurevuus” opettajana mahdollistaa sen, että voi seisoa omien sanojensa ja päätöstensä takana. Myös omien rajojen tunnistaminen ja tasapaino elämässä ovat korostuneet harjoittelun aikana. Elinikäisen oppimisen lähtökohdat, aina uuden oppiminen ja soveltaminen omaan toimintaan, ovat saaneet vahvan perustuksen opetusharjoittelun aikana.

 

Eeva Raunela  FM, MA, tohtorikoulutettava (Itä-Suomen yliopisto), äidinkielen ja tutkimuksen lehtori

ja Marja-Leena Ilmonen  MA, steinerpedagogi, kuvataiteen opettaja

 

 

 

Snellman-korkeakoulun viisivuotiset kuvataideopinnot johtavat steinerpedagogisen kuvataiteen aineenopettajan tutkinnon suorittamiseen.

Opinnot koostuvat eri kokonaisuuksista, joista 1.vuosi on Värin ja muodon perusopinnot (60 op),  3 vuotta Goetheanistisen kuvataiteen opinnot (180 op), 4 vuotta taidepedagogiset kuvataideopinnot (240 op) ja  5 vuotta steinerpedagogisen kuvataiteen aineenopettajan tutkinto (yht. 300 op).

Haku kuvataiteen ensimmäiselle opintovuodelle päättyy 30.4. Valintakurssi on 4.-8.6.2018.

Hakeminen seuraavan linkin takaa:

http://snellman-korkeakoulu.fi/hae-opiskelemaan/sahkoinen-hakulomake/

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s